tiistai, 19. syyskuu 2017

Paluu arkeen

Tasan kolme kuukautta sitten 19.6. lensin Suomeen ja edellispäivänä vihdoinkin palasin mieheni kanssa takaisin kotiin Espanjaan. Miehenikin viihtyi  tällä kertaa Suomessa ennätyskauan eli yli viisi viikkoa. Kävimme ystävien luona Lahdessa perhejuhlissa ja pyöräilimme elokuun viimeisen viikon Ahvenanmaalla. Vuokrasimme kunnon pyörät sivulaukkuineen. Menimme lautoilla Turun saariston eteläistä reittiä ja palasimme pohjoista reittiä pitkin takaisin. Nukuimme aamiaismajoituksissa. Sää suosi, emmekä kastuneet kertaakaan viikon aikana. Kilometrejä tuli noin 450. Turun ja Ahvenanmaan saaristo on maailman kaunein! Olimme pyöräilleet saariston rengastien jo muutama vuosi aiemmin ja nyt oli vuorossa Ahvenanmaan kierros. Nämä liikuntalomat pyöräillen tai vaeltaen ovat meille oikea tapa viettää kahdenkeskistä lomaa. Ahvenanmaan reissun jälkeen viihdyimme mökillä puuhastellen. Iloitsen kovasti siitä, että espanjalainen miehenikin viihtyy niin hyvin mökillä! Hän rakastaa saunaa, merta ja mökin rauhaa.

Olo uudessa kodissa, johon muutimme kesäkuun alussa, on kuin olisin jossain loma-asunnossa, kun en löydä mistään mitään! Itse kyllä järjestin kodin ennen Suomeen menoa, mutta olen jo unohtanut, mitä minnekin laitoin! Nyt koetan siis rauhassa kotiutua. Matkalaukut sain tänään tyhjiksi eteisestä ja pyykkikone laulaa tauotta. Täällä on onneksi vielä aivan kesäkelit, joten pyykki kuivuu hyvin ulkona. Tänään aloitin taas joogatunnit nyt kolme kertaa viikossa juoksulenkkien ohella ja vielä pääsee pyöräilemäänkin kelien puolesta. Tänä syksynä satsaan joogaan, joka tekee tosi hyvää nivelvaivoilleni, enkä aio mennä pilates- ja spinning -tunneille. Torstaina on onkologin vastaanotto puolen vuoden tauon jälkeen. Saa nähdä, onko muuta kuin verikokeet edessä. Huomaan voivani vähitellen paremmin. Nukun pidempiä pätkiä ja nivelvaivat pysyvät kurissa liikunnan avulla. Luin Suomessa ollessani dekkareiden lisäksi Marja Aarnipuron "Rintasyövän jälkeen" -kirjan. Minäkin huomaan, että välillä voi kulua päiviä, etten enää ajattele koko syöpää, vaikka lääkkeitä joka päivä syönkin. Se on oikein hyvä merkki toipumisesta. Viikonloppuna juhlitaan perjantaista sunnuntaihin mieheni veljentytön häitä eli tapaan taas koko suuren espanjalaisen sukuni kesätauon jälkeen. 

sunnuntai, 6. elokuu 2017

Ulkosuomalaiset koolla

Olen viettänyt kuluneen viikonlopun Suomen evankelisluterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön kesäseminaarissa Turussa. Oli todella antoisa viikonloppu! Minulla ei ollut suuria odotuksia, vaan lähdin mukaan silkasta mielenkiinnosta, mitä on tarjolla ja yllätyin positiivisesti. Olen ollut kirkon järjestämillä päivillä viimeksi joskus yli 10 vuotta sitten, kun vielä olin kirkon palveluksessa diakonia- ja lähetystyössä. Meitä oli koolla 70 aikuista ulkosuomalaista sekä lapset päälle eri puolilta maailmaa. Edustajia oli ympäri Eurooppaa, Aasiasta, Amerikasta ja Australiasta. Ainoastaan Afrikan mantereelta ei ollut edustajaa.

Päivien teema oli "Hänessä me elämme, liikumme ja olemme". Perjantaina pohdimme ensin uskon kokonaisvaltaisuutta mm. pyhiinvaeltajan identiteetin kannalta. Se kolahti minuun, koska itsehän päädyin asumaan Espanjaan juuri Santiago de Compostelan vaelluksen jälkeen tavattuani siellä 10 vuotta sitten nykyisen aviomieheni. Iltapäivän teema oli "Ravinto ja terveys kirkon traditiossa". Se oli niin ikään minua kiinnostava aihe, kun alustajana toimi ulkomailla asuva filosofian tohtori-sairaanhoitaja. Välillä liikuimme luonnossa "hiljaisuuden polulla". Illan teema oli itsetuntemus enneagrammin avulla. Oli mielenkiintoista peilata itseään ja toimintatapojaan. Lauantaina olimme retkellä Turun tuomiokirkossa ja Turun linnan reformaation juhlavuoden upeassa "Valta ja arki" -näyttelyssä, jota lämpimästi suosittelen. Iltapäivän vietimme viestinnän työpajoissa ja opimme uutta bloggauksesta, tubettamisesta, kuvittamisesta, kotisivujen teosta jne. "Multa pääsee blogi" -työpajassa huomasin, että kahden vuoden bloggauksen jälkeen en ole ottanut riittävästi huomioon blogini lukijoita ja haastanut teitä keskustelemaan ja kommentoimaan, mikä on kuulemma bloggaamisen syvin idea. Käytän tätä areenaa kai liikaa omana purkupaikkanani. Ilahdun toki joka kerta kommenteista ja vastailen niihin, mutta miten haastaa keskustelemaan...

Eilisillan huipensi upean nuoren kanteleensoittajan Ida Elinan konsertti, joka todella sai sukat pyörimään jaloissa! Häntä voit kuunnella esim. You Tubessa. Kumpanakin iltana ulkosuomalaisten oli tietenkin tärkeää päästä saunomaan ja uimaan. Tänä aamuna vietimme yhteistä messua, jossa siunattiin uusia työntekijöitä ulkosuomalaistyöhön. Muistelin kirkonpenkissä omaa lähetystyöhön siunaamistani vuonna 2003. Viikonlopun tärkein anti oli ehdottomasti epävirallisissa muiden ulkosuomalaisten kohtaamisissa ja kokemusten jakamisessa. Itse haaveilen naisverkoston luomisesta nykyiselle asuinpaikkakunnalleni, jonka kuulin toimivan hyvin esim. Ranskassa. Unelmien täyttymys olisi päästä oman alan eli diakonian saralle Espanjaan.

tiistai, 1. elokuu 2017

Toimintaloma mökillä

Näin kesäaiheisessa postikortissa Roope Lipastin tekstin, että "Kesämökki on kiertoilmaisu sille, että tekee ihan järjettömästi töitä, mutta ei kutsu niitä töiksi". Olen lauseesta täysin samaa mieltä. Tänään kyllästin ison terassin ja puuhaa riittää niin paljon kuin vain jaksaa tehdä. Aina voi haravoida, tyhjentää ulkohuussia, siivota ja säilöä. Rakastan kuitenkin mökkiämme ja kaikesta työstä saa uskomattoman tyydytyksen tunteen.

Tämä kesä on myös siinä mielessä erilainen, että olen Äitini autokuski, ruoanlaittaja ja omaishoitaja. Olemme kuitenkin käyneet myös katsomassa neljää kesäteatteriesitystä ja luemme kilvan dekkareita kesälukemiseksi. Olen ehtinyt tavata ystäviäkin, käynyt lenkillä ja pyöräillyt. Juoksin kesätapahtumassa Jaakon hölkän ja sain hienon Suomi 100 vuotta -pokaalin. Tulevana viikonloppuna pääsen osallistumaan ulkosuomalaisille järjestettäville kesäpäiville ja sen jälkeen odottelenkin jo miestäni Suomeen lomalle.

lauantai, 1. heinäkuu 2017

Paavo Nurmen puolimaratonilla

Minun piti kaksi vuotta sitten juosta Turussa Paavo Nurmen täysmaraton, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun sain rintasyöpädiagnoosin. Tänään juoksin Turussa taas puolimaratonin pari minuuttia nopeammin kuin maaliskuussa Espanjassa aikaan 2:03. Tämä oli Paavo Nurmen 120 vuotisjuhlajuoksu ja Suomen satavuotisjuhlajuoksu. Tapahtuman tunnelma oli oikein hyvä. Sää oli aurinkoinen reilut +20 astetta ja kova tuuli.

Olen tyytyväinen juoksuun, koska kuluneet viikot ovat olleet tosi kiireisiä. Ensin muutto Espanjassa ja nyt vajaat pari viikkoa täällä. Olemme päässeet mökille, mutta kuten aina mökkikauden alkaessa puuhaa riittää aamusta iltaan, että kaiken saa taas toimimaan. Lääkitykseni häiritsee edelleen yöuniani. Olen sentään jo päässyt saunomaan, uimaan ja kesäteatteriin.

tiistai, 20. kesäkuu 2017

Muutto on ohi ja loma voi alkaa!

Pääsimme vihdoinkin 6.6. muuttamaan uuteen kotiimme lähes puolen vuoden odottelun jälkeen! Luulimme jo pääsevämme toukokuun lopussa muuttamaan, mutta kaasun asennus, jota tarvitaan lämpimän veden saamiseen, osoittautui hankalaksi. Vain pari päivää ennen suunniteltua muuttoa mieheni huomasi, ettei takapihan puutarhassa ollut ollenkaan vesipistettä!? Siinä vaiheessa menin jo rakennuttajan juttusille ja pyysin, että vesijohto vedettäisiin pikavauhtia, jotta muuttopäivää ei enää tarvitsisi siirtää. Vesiputken vetämiseksi eteisen kattoon tehtiin kolme reikää ja yksi seinä avattiin lähes kokonaan, koska putki vedettiin sisäkaton kautta. Väänsin melkein itkua, koska menin paikalle seuraamaan remontin edistymistä ja tein samalla jo yläkerrassa loppusiivousta. Remonttimiehet tekivät lopulta nopeusennätyksen ja putki tuli vedettyä, reiät peitettyä ja maalattua parissa päivässä. Netti- ja puhelinasennuksen tilasimme jo hyvissä ajoin ennen muuttoa toukokuussa, mutta sitä ei vielä tähän päivään mennessä olla tultu asentamaan...

Allekirjoitimme vuokrasopimuksen 4.6. Olimme tilanneet muuttofirman 6.6., eikä sitä onneksi lopulta tarvinnut siirtää. Jo edellisenä päivänä kaksi muuttofirman miestä tuli kolmeksi tunniksi pakkaamaan tavaroitamme. Klo 8 seuraavana aamuna viisi muuttofirman miestä aloitti huonekalujen ja kodinkoneiden siirtämisen sekä lopun tavaran pakkaamisen. Muuttofirman edustaja, joka kävi tekemässä tarjouksen ennen muuttoa, arvioi laatikoiden tarpeeksi noin 50 laatikkoa, mutta todellisuus oli lähes 200 muuttolaatikkoa! Mieheni oli vanhassa kodissa seuraamassa pakkaamista ja minä uudessa kodissa osoittamassa huonekalujen ja laatikoiden paikkoja. Kaikki huonekalut olivat paikoillaan ja laatikot oikeissa huoneissa iltakuudelta. Mitään ei hajonnut ja kaikki hoitui tehokkaasti. Olimme oikein tyytyväisiä muuttofirman palveluihin. Nauroin muuttomiesten kanssa, että juuri siksi meno oli tehokasta, koska ainoa espanjalainen oli muuttoa vahtinut mieheni. Muuttomiehet olivat eri Etelä-Amerikan maista. Muuttolaatikot käytiin vielä hakemassa pois samaan hintaan. Ai niin ja tehokkaat remonttimiehtkään eivät olleet espanjalaisia, vaan ukrainalaisia!

Muuttoilmoitusten teossa on myös aikamoiset kulttuurierot. Suomeen riitti, kun tein ilmoituksen Väestörekisterikeskuksen nettisivuilla. Espanjassa joka paikkaan pitää erikseen soittaa tai lähettää sähköpostia. Pankissa piti käydä henkilökohtaisesti. Asuinpaikkakuntamme rekisteristä hain kaavakkeen, joka piti täyttää ja palauttaa liitteiden kera. Liitteeksi tarvittiin kopiot vuokrasopimuksesta sekä kaikkien muuttaneiden henkilötodistuksista. Sain kolmen kuukauden lääkkeet ulos apteekísta. Saimme muuttolaatikot purettua, kodin järjestykseen ja jopa verhot ikkunoihin ennen Suomeen lähtöä. Viime viikko oli tuskaista huippuhelteiden vuoksi ja taloyhtiön uima-allas oli jo kovassa käytössä. Koti alkoi jo tuntua kodilta ja eilen tulin Suomeen kesälomalle ja auttamaan sairastelevaa Äitiäni. Tulin taas käsimatkatavara täynnä lääkkeitä. Hyvää juhannusta!

  • Uusi hoito

    - Tamoksifeeni 20 mg lopetettiin ja aloitettiin Anastrazol 1 mg/vrk, Ideos Unidia kalkki- ja D-vitamiinivalmiste 1 annospussi/vrk, Goserelina 3,6 mg implantti 28. päivän välein 17.2. 2016 alkaen