torstai, 23. maaliskuu 2017

Haastattelu sairastamisesta ulkomailla

Edellispäivänä minua haastateltiin Lillin ja Helenan netissä olevaan "Kahvihetkiä maailmalla" -podcastiin. He ottivat minuun yhteyttä tämän blogini perusteella. Juttelimme kokemuksistani syöpäpotilaana olosta Espanjassa. Oli mukava jutella Lillin ja Helenan kanssa ja toivon haastattelun auttavan jotakuta samassa tilanteessa olevaa. Haastattelu tulee ulos muutaman viikon päästä. Sillä aikaa suosittelen kuuntelemaan podcastin mielenkiintoisia ympäri maailmaa asuvien suomalaisten haastatteluja. Naiset tekevät hyvää ja mielenkiintoista työtä!

Viime viikolla kävin verikokeissa ja tämän viikon maanantaina magneettikuvassa. Edessä on tutkimusrumbasta vielä luuntiheyden mittaus eli densiometria ja gynekologi ennen tulosten saamista 6.4. Myönnän olevani hermostunut näiden tutkimusten takia, koska joka kerta mennessäni sairaalaan rankat kokemukset siellä nousevat mieleeni. Lääkitykseni sivuvaikutukset eivät myöskään paranna oloani. Odotan tutkimusten päättymistä ja tulosten saamista, jotta voin taas keskittyä muihin asioihin elämässä. Uuden kodin sisätyöt ovat valmistuneet ja nyt odotamme tarvittavien lupien saamista ennen muuttopuuhien aloittamista.

keskiviikko, 8. maaliskuu 2017

Sadas blogipäivitys: "Jäähyväiset plastikkakirurgille"

Tämä on siis jo sadas teksti, jota kirjoitan! Blogi täyttää tämän kuun lopussa kaksi vuotta. Olen tosi tyytyväinen, että aloin kirjoittaa. Tai siis jatkoin. Tansaniassa asuessani kirjoitin kirjeitä työstäni siellä ja päiväkirjaa olen kirjoittanut jo vuosia. Blogia kirjoittaessa omasta tekstistään saa myös palautetta.

Olin eilen viimeistä kertaa plastikkakirurgin vastaanotolla. Odotushuoneessa katselin, kun vastaanotolta tuli ulos kauneusleikattuja naisia huulien ja rintojen koosta päätellen. Lääkäri halusi tavata minut vielä, kun on kulunut yli vuosi toisesta leikkauksestani. Kaikki on kunnossa, kuten arvelinkin. Tohtori pahoitteli, ettei elimistöni sietänyt rintaproteesia, eikä minussa ole tarpeeksi rasvaa rinnan tekoon omasta takaa. Tämän herran kanssahan minun piti viime vuonna kiistellä rinnan laajentimen poistosta, koska hänen mielipiteensä on, että kaikki naiset haluavat kunnon rinnat!? Sanoin, etten ole ollenkaan pahoillani, vaan minulle tärkeintä on voida hyvin ja pystyä urheilemaan. Kerroin hänelle sunnuntain puolimaratonista. Hyvästellessämme sanoin toivovani, etten enää tarvitse hänen palvelujaan. Minulla on ihan tarpeeksi onkologissa ja gynekologissa ja omalääkärillä pitää käydä uusimassa reseptejä. Olen siis jo päässyt eroon infektiotautilääkäristä ja plastikkakirurgista. Hyvää kansainvälistä naistenpäivää kaikille sisarille!

sunnuntai, 5. maaliskuu 2017

Tyytyväinen juoksija!

Aamulla satoi odotusten mukaan ja lämpötila oli +5 astetta. Kaurapuuroa ja mustikkakeittoa aamiaiseksi, vaseliinia varpaisiin ja juoksukaverini haki minut klo 8.45 kohti puolimaratonin lähtöpaikkaa. Tapahtuma järjestettiin kotoamme vain 10 kilometrin päässä reilun 900 metrin korkeudessa 60% asfaltilla ja 40% maastossa. Reitti oli myös aika mäkinen. Lähtöä odotellessa ja pari ensimmäistä kilometriä juoksin jätesäkki päällä ja hanskat kädessä, jotta sain itseni kunnolla lämpimäksi. Juoksu kulki yllättävän hyvin, eikä nivelkivuista ollut tietoakaan! Juoksin kavereiden kanssa ja se kannusti. Aika maalissa oli 2:05 eli vain pari minuuttia hitaammin kuin ennen syöpää Turun Paavo Nurmen puolimaratonilla merenpinnan tasossa asfaltilla! Olen itseeni todella tyytyväinen! Huomiseksi olen tilannut itselleni fysioterapeutti, urheiluhieroja-ajan. Tästä on hyvä jatkaa. 

lauantai, 4. maaliskuu 2017

Syövän kaksivuotiskontrollit

Olin torstaina onkologini vastaanotolla. Valitin kuumia aaltoja, väsymystä ja nivelkipuja. Ne ovat lääkitykseni sivuoireita, joita pitää vaan sietää ja ainoa mikä auttaa on liikunta. Tätä lääkitystä pitää jatkaa vielä vähintään vuosi ja sen jälkeen voidaan mahdollisesti harkita paluuta Tamoksifeeniin. Lääkäri kuunteli keuhkot, tunnusteli imusolmukkeet, leikkausarvet ja rinnan. Päällisin puolin kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Hän lähetti minut verikokeisiin, magneettikuvaan ja luuntiheyden mittaukseen. Kysyin reumalääkärin konsultaatiosta ja saan lähetteen, jos haluan kipulääkityksen nivelvaivoihin. Yritän ainakin toistaiseksi sinnitellä liikunnan ja levon avulla. Olen onnekas, kun minun ei ole pakko käydä töissä, sillä töihin en tässä kunnossa pystyisi. Palaan onkologille kuulemaan tuloksia 6.4.

Ensi tiistaina 7.3. minulla on plastikkakirurgin kontrolli. Toivottavasti jo viimeinen laatuaan. On kulunut jo yli vuosi toisesta leikkausesta. 20.3. on vuorossa rinnan magneettikuva. 3.4. menen luuntiheyden mittaukseen ja gynekologille ja jossain välissä verikokeisiin. Minulla on siis kuusi sairaalakäyntiä kuukauden sisällä! Huomenna yritän juosta puolimaratonin ystäväni kanssa. On luvattu sadetta ja alle +10 asteen lämpötilaa. Katsotaan, miten jaksan. 

perjantai, 24. helmikuu 2017

Kevättä ja kontrolleja

Joudun uusimaan syöpälääkitykseni reseptejä usein, koska saan lääkkeitä ulos vain kahden kuukauden annoksen kerrallaan. Espanjalainen erikoisuus on, että kaikki reseptit ovat voimassa vain 10 päivää! Suomalainen lääkereseptihän on voimassa kokonaisen vuoden! Lyhyt voimassaoloaika hankaloittaa elämää. Kahdella viimeisellä uusintakerralla minulla on ollut todella ongelmia, koska Zoladex-implanttiresepti menee aina erikoistarkastukseen kalleutensa vuoksi ja viipyy siellä useita päiviä. Viimeksi resepti ehti uusintakierroksella jo vanheta ennen kuin se oli minulla takaisin?! Tutun ja joustavan apteekin ansiosta sain kuitenkin lääkkeeni ulos. Tänään oli taas Zoladex-implantin pistopäivä. Se on aina 28 päivän välein. Minähän olen ensimmäistä kertaa lukuunottamatta pistänyt implantin itse vatsanahkaani. Tarvitsen hommaan aina vähän apua, koska minulla ei ole ylimääräistä vatsamakkaraa, joten mieheni rullaa vatsan ihoa ja minä tykitän implantin nahan sisään. 

Maanantaina olin hammaslääkärin vuositarkastuksessa. Kaikki on onneksi kunnossa. Hoidot ja voimakkaat lääkkeet eivät ole vaikuttaneet hampaistoon. Olen onneksi perinyt vahvat hampaat. Ainakaan vielä ei myöskään ole merkkejä osteoporoosista, jota lääkitykseni mahdollisesti aiheuttaa. Viime aikoina kuumien aaltojen lisäksi olen kärsinyt nivelkivuista. Edellispäivänä jo vähän säikähdin, kun lonkka tuntui menevän pois alta. Olin onneksi kuullut kanssasisarilta tästä ilmiöstä, että nivel tuntuu ikäänkuin pettävän. Onkologini sanoi minulle jo viime syksynä, että ainoa, mikä auttaa on liikunta. Se pitää täysin paikkaansa, sillä liikkuessa minua ei satu mistään! Olen siis jatkanut treenaamista ja reilun viikon päästä aion osallistua puolimaratonille. Ensi viikolla aloitan myös syövän kaksivuotiskontrollitutkimukset. Lämpötila on tällä viikolla noussut jo meilläkin +15 asteeseen ja hedelmäpuut alkaneet kukkia täällä vuoristossakin. 

  • Uusi hoito

    - Tamoksifeeni 20 mg lopetettiin ja aloitettiin Anastrazol 1 mg/vrk, Ideos Unidia kalkki- ja D-vitamiinivalmiste 1 annospussi/vrk, Goserelina 3,6 mg implantti 28. päivän välein 17.2. 2016 alkaen