Olin tänään plastikkakirurgin vastaanotolla. Leikatun rinnan iho on edelleen punainen, mutta koska rinta ei ole kipeä eikä kova se ei kuulemma täytä hylkimisreaktion kriteereitä. Iho ei kai vaan tykkää rinnan sisällä olevasta muovipussista. Valitin, ettei tämä potilaan rooli sovi minulle, vaan kaipaan jo normaalia elämää ja erityisesti muutakin liikuntaa kuin kävelyä. Sain luvan mennä huomenna taas pilates- ja spinning -tunneille!

Minulle soitettiin ja tarjottiin taas tänään sairaanhoitajan töitä. Tällä kertaa iltavuoroa lähellä kotiamme olevasta vanhainkodista, jonne olen jättänyt CV:n kauan sitten. En tietenkään voinut ottaa paikkaa vastaan. Kommentoin tätäkin lääkärille. Hän olisi suostunut leikkaamaan minut jo ennen joulua ja laittaamaan pysyvän silikoniproteesin paikalleen, mutta koska toiveeni on päästä jouluksi Suomeen päätimme, että jätetään leikkaus tammikuuhun, kuten alunperin oli suunniteltu. Silloin olen jo paremmin toipunut sytostaattihoidoista. Ennen joulua hoidan jo leikkausvalmistelut eli verikokeet, sydänfilmin ja anestesialääkärin tapaamisen valmiiksi. Sain jo lähetteet näihin kaikkiin. Olen tosi tyytyväinen, että pääsen taas liikuntatunneille, hoidan leikkausvalmistelut valmiiksi ja sitten pääsen joulunviettoon Suomeen.