Minulle ilmoitettiin viime keskiviikkona, kaksi päivää ennen leikkausta, ettei vakuutus korvaa lääkärin valitsemaa proteesia! Olisin joutunut maksamaan yli 700 euroa proteesista, joka ei ole elinikäinen. Vakuutus olisi korvannut jonkun halvemman malllin. Tämä oli viimeinen pisara pohdinnoilleni proteesista. Ilmoitin plastikkakirurgille, etten haluakaan proteesia, vaan haluan, että ekspansori poistetaan, eikä minun enää tarvitse rajoittaa elämääni ja liikuntaharrastuksiani. Olen nyt kahdeksan kuukautta joutunut jarruttelemaan ja varomaan rintaa. Lääkäri oli tosi ihmeissään ratkaisustani. Olen ensimmäinen hänen urallaan, joka teen tällaisen ratkaisun. Espanjattaret kun pitävät esteettisiä asioita mukavuutta tärkeämpinä. Haluan voida juosta, pyöräillä, hiihtää, uida ilman pelkoa proteesin hajoamisesta.  

Perjantaina menin bussilla sairaalaan ja vielä leikkaussaliin mennessänikin plastikkakirurgi kävi varmistamassa, että olen varma, mitä haluan. Myös naispuolinen anestesialääkäri kummaksui ratkaisuani. Espanjattaret jaksavat hämmästellä valintaani. Leikkaus sujui hyvin, mutta rinnassa oli ekspansorin ympärillä nestettä, joka oli aiheuttanut jo kuukausia vaivanneen punoituksen ja turvotuksen. Siitä oli otettu näytteet ja lähetetty analysoitavaksi. Todennäköisesti proteesia ei tästä syystä olisi joka tapauksessa voinut asentaa. Ekspansori poistettiin ja ontelo puhdistettiin ja ommeltiin kiinni. Leikkauksen ja heräämön jälkeen palatessani taas yksityissviittiini puolisoni odotti minua siellä. Hän tuki minua koko ajan päätöksessäni. Olin varmistanut, että minulle laitetaan nivusiin saakka ulottuvat tukisukat ja annetaan hepariinia veritulppien ehkäisemiseksi. Minulle oli laitettu myös dreeni, joka poisti nestettä haavasta ja tiukka kiristysside rinnan ympäri. Kipuja ei onneksi missään vaihessa ollut. Antibiootti meni suoneen kolmesti vuorokaudessa ja hepariinipistoksen sain päivittäin. Olisin päässyt jo lauantaina kotiin, mutta dreenin kanssa. Valitsin taas kuten edellisen leikkauksen jälkeenkin, että jään sairaalaan kunnes dreeni poistetaan ja saan antibiootit suoneen. Sunnuntaina otettiin myös verikokeet, jotka olivat kunnossa. Itseni tuntien otan rauhallisemmin sairaalassa, kun saan kaiken valmiina. Kotona aina tartun johonkin puuhaan.

Eilen dreeni poistettiin, side vaihdettiin ja pääsin kotiin. Rinnan haava on siisti. Jatkan viisi päivää antibioottia varmuuden vuoksi, koska viljelytulokset eivät ole vielä tulleet. Hepariinia pistän 10 päivää. Kiristyssiteen saan itse poistaa torstaina ja sitten pääsen suihkuun. Ompeleet sulavat itsekseen. Kontrollikäynti on viikon päästä tiistaina. Minua kehotettiin ottamaan nyt rauhalllisesti, jotta nestettä ei kerry lisää. Neste oli kuulemma voinut kertyä joko tulehduksen, hylkimisen tai mekaaanisen ärsytyksen johdosta. Jos toipuminen sujuu hyvin, neljän viikon päästä pääsen aloittamaan taas liikuntaharrastukset. Tänään kävin jo rauhallisella kävelylenkillä. Aurinko paistoi ja lämmintä oli +12 astetta. Läheisellä hiihtokeskuksella ei mene hyvin, koska koko talvena ei ole ollut lunta. Mantelipuut kukkivat ja mansikka-aika on alkanut. Tämän päivän hinta oli 2,35 euroa kilo! Perjantaina menen omalääkärille hakemaan reseptejä. Espanjassa vain omalääkärit voivat kirjoittaa reseptejä, joilla saa halvempia lääkkeitä. Ensi viikolla 2.2. minulla on siis plastikkakirurgin kontrolli ja 8.2. onkologin vastaanotto.