Viime vuoden teema oli rintasyöpä ja näyttää siltä että tästä on tulossa tuberkuloosivuosi. Olin maanantaina onkologin vastaanotolla ja hän määräsi minut verikokeisiin ja magneettikuvaan ja uudelle kontrollikäynnille 10.3. Ne ovat siis normaaleja syöpäkontrolleja. Hän kirjoitti minulle lähetteen infektiotautien erikoislääkärille, jonka vastaanotolla olin eilen.

Tuberkuloosihoito pitää aloittaa. Olin yrittänyt henkisesti valmistautua tähän, mutta silti nyt syöpävuoden jatkoksi tämä tuntuu  kohtuuttomalta. Leikkauksessa rinnassa olleesta nesteestä otetussa näytteessä siis kasvaa tuberkuloosibakteeri! Sen vuoksi rinta on ollut turvonnut ja punainen jo kuukausien ajan. Minulla on ollut yhä lisääntyvässä määrin kuumia aaltoja niin, että herään öisin tunnin välein. Olen koko ajan väsynyt. Minua on huimannut ja paino on pudonnut leikkauksen jälkeenkin taas pari kiloa ja painan enää 49 kiloa. Vuoden aikana olen laihtunut kahdeksan kiloa ja painoindeksini on 18 eli olen jo alipainoinen, vaikka syön kunnolla. Nyt tälle kaikelle löytyi selitys. Olen saanut tuberkuloositartunnan erittäin todennäköisesti työskennellessäni Tansaniassa ja se on uinunut elimistössäni ja nyt sytostaattien laskettua vastustuskykyäni ja samaan aikaan vieresesine rinnassa tuberkuloosibakteeri aktivoitui. Onneksi päädyin siihen, ettei proteesia laitettu! Positiivista on myös se, ettei minusta voi saada tartuntaa, eikä minua tarvitse eristää.

Hoidon aloittaminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Normaali kuuden kuukauden hoito kahdella antibiootilla ei minulle sovi, koska minulla on Tamoksifeenilääkitys rintasyöpään. Infektiotautien erikoislääkäri konsultoi eilen onkologiani ja he yhdessä miettivät nyt, miten lääkitykseni räätälöidään. Toinen vaihtoehto on kuulemma yhdeksän kuukauden hoito useammalla antibiootilla. Lääkäri määräsi minut eilen vielä yhteen verikokeeseen nimeltään QuantiFeron, joka mittaa verestä tuberkuloosibakteerille herkistyneiden T-solujen tuottaman interferoni-gamman määrää. Kaiken huipuksi vakuutukseni ei taaskaan kata testiä! Sen tiedon saatuani eilen pääsi itku. Olen niin väsynyt tähän byrokratiaan. Päädyin siihen, että siirryn nyt julkisen terveydenhuollon pariin hoidattamaan tuberkuloosia. Huomenna menen omalääkärin vastaanotolle pyytämään siirtoa julkiselle puolelle. Lääkärin vapaan valintaoikeuden perusteella yritän päästä eilisen lääkärin potilaaksi, mutta julkisella puolella. Minulla on nyt aivan selvästi taisteluväsymys tämän kaiken kanssa. 

Loppuun positiivinen uutinen. Puolisoni verenohennuslääkitys lopetettiin maanantaisella verisuonikirurgin vastaanotolla. Jalassa ollut veritulppa on liuennut puolen vuoden lääkityksellä!