Olen kuluneella viikolla palannut vähitellen takaisin sosiaaliseen elämään kesän kolmen kuukauden "karanteenin" jälkeen. Nyt ei enää tarvitse pelätä infektioita ja sytostaattihoidon siirtymistä. Fyysinen vointi ei ole viikon aikana juurikaan muuttunut, vaan väsymys, luukipu ja kuumat aallot jatkuvat, mutta mieli on hiukan virkistynyt.

Tapasin suomalaisia ystäviäni ja teki tosi hyvää saada tuulettaa ajatuksia äidinkielellä. Olin ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen metrossa ja iski ahdistus ja kulttuurishokki ihmispaljouden takia! Ravintolaruoka maistui tosi suolaiselta suolattoman kotiruoan jälkeen. Sekä metro että suola ovat olleet lääkäreiden vältettävää -listalla. 

Palasin tällä viikolla takaisin myös puolisoni suvun sosiaaliseen elämään. Olimme yhden serkun syntymäpäivillä, jossa tapasin paljon sukulaisia yhdellä kertaa. Oli suorastaan huvittavaa, miten suomalainen ystäväni rehellisesti totesi, että näytän sairaalta ja puolisoni sukulaisten mukaan näytän tosi hyvältä! No itse kyllä tiedän ja tunnen suomalaisen ystäväni olevan oikeassa ja espanjalaisten yrittävän mielistellä. 

Olen viime päivinä katunut ratkaisuani lähteä tähän rinnan uudelleenrakennusoperaatioon. Leikattu rinta on turvonnut ja kipeä ja proteesia kiristää ja tuntuu, että se tulee ihosta läpi. Jos nyt aloittaisin koko syöpäprosessin alusta, en lähtisi tähän uudelleenrakennukseen. Kuinka paljon ylimääräisiä lääkärikäyntejä, kipua ja vaivaa. Ilman tätä voisin toivuttuani alkaa jo elää normaalisti, mutta nyt pitää vielä välttää ainakin pyöräilyä ja juoksemista ja edessä on vielä toinen leikkaus toipumisineen. Haluaisin eroon koko proteesista, toisestakin rinnasta ja siinä samalla rintaliivinturhakkeista! Ymmärrän nyt hyvin, miksi Suomessa uudelleenrakennus on yleensä vasta parin kolmen vuoden päästä rinnanpoistosta. Kuten yksi suomalainen ystäväni totesi, kai se johtuu näiden latinojen ulkonäkökeskeisyydestä, että tämä uudelleenrakennus "myydään" rintasyöpädiagnoosin yhteydessä kuin puolihoito etelänmatkaan!

Keskiviikkona menen taas verikokeisiin ja torstaina onkologin vastaanotolle. Saa nähdä aloitetaanko hormonihoito nyt heti perään.