Syöpädiagnoosin saamisesta on jo reilu kaksi viikkoa aikaa, enkä ole vielä tavannut lääkäriä, jolta voisin kysyä jotain ja saada tutkimustuloksia. Ylihuomenna on viimeinen tutkimus, rinnan magneettikuva, ja sen jälkeen minun pitäisi saada aika kirurgille. Yritän pysyä aktiivisena. Olen käynyt juoksemassa, pilates- ja spinning -tunneilla, tehnyt kotitöitä ja leiponut pakastimeen. Sunnuntaina jaksoin osallistua jopa taas yksiin sukujuhliin. Tänään sain jälleen kutsun työpaikkahaastatteluun. Monikansallinen yritys hakee suomenkielistä sairaanhoitajaa soittelemaan suomalaisiin apteekkeihin. Kieltäydyin kohteliaasti.

Hyvää tarkoittavien ihmisten kommentit täällä ovat mielenkiintoisia. Useampi ihminen on kehottanut olemaan käyttämättä sokeria missään muodossa, koska se on syövän rakennusainetta. Yhden tutun teoria oli, että syöpäni johtuu liiallisesta lihan ja maitotuotteiden syömisestä, joita me Pohjolan ihmiset käytämme?! No olen asunut jo 12 vuotta poissa Pohjolasta ja tämän teorian mukaan lähes kaikilla pohjoismaalaisilla olisi syöpä. Sitäpaitsi kuuluisan Välimeren ruokavalion noudattajillakin on syöpää. En jaksa kuluttaa energiaa miettimällä, mistä tai miksi olen syövän saanut. Olen mielestäni elänyt terveellisesti ja parhaaksi katsomallani tavalla. En kadu mitään. Monenlaisia avuntarjoajia on kyllä jo ilmestynyt. Haluan edelleen uskoa normaalin terveellisen ruoan, liikunnan ja positiivisen asenteen voimaan. Tiedän, että minulla on paljon esirukoilijoita ja olen heistä kiitollinen. Koen olevani Jumalan hoidossa.