Olen ollut niin tyytyväinen, kun olen jo hetkittäin tuntenut oloni paremmaksi ja voinut liikkua vähän enemmän ja tavata ihmisiä. Leikattu rinta on kipuillut ja ollut punainen jo pidemmän aikaa. Näytin sitä jo 10.9. onkologille ja 14.9. gynekologille. Elimistö on vielä niin sekaisin sytostaateista ja 11.9. aloittamastani Tamoksifeenilääkityksestä, että olen ajatellut leikatun rinnankin reagoivan. Kipu, punaisuus ja kuumotus ei ole kuitenkaan vähentynyt vaan päinvastoin. Kuumetta minulla ei ole nyt ollut. Eilen aikaistin plastikkakirurgin aikaa viikolla ja päätin käydä näyttämässä rintaa, kun rinta ei enää mahtunut rintaliivien sisään. Rinta on tulehtunut ja sain vahvan kahdeksan päivän antibioottikuurin (amoksisilliini/klavulaanihappo 875 mg/125 mg kolmesti vuorokaudessa). Sain samanlaisen kuurin juuri heinäkuussa virtsatietulehdukseen. Plastikkakirurgin mukaan kokeillaan nyt, jos tulehdus menisi antibiootilla ja jos ei niin väliaikainen proteesi pitää poistaa! Voi olla, että elimistöni on alkanut hylkiä vierasesinettä eli proteesia. Menen ensi maanantaina kontrollikäynnille.

Olen jo aiemminkin kirjoittanut, etten ole sinut proteesin kanssa, koska se estää minua liikkumasta kuten haluaisin esim. juoksu ja pyöräily. Olen päättänyt, että jos proteesi pitää poistaa, en enää halua uutta. En myös yhtään ihmettelisi hylkimistä, kun elimistö joutuu niin koville sytostaattihoitojen aikana. Olen tosi väsynyt, kun öisin herään koko ajan kahden tunnin välein kuumaan aaltoon. Nyt tämän takapakin myötä mieli on aivan maassa. Minun pitäisi nyt taas välttää kaikkea rasitusta ja se on minulle vaikeaa. Remontti tuli eilen valmiiksi maalauksen jälkeen, mutta maalarit jättivät jälkeensä kauhean sotkun.