Tämä syövän sairastaminen käy työstä. Tänään oli viikon kolmas sairaanhoitokäynti ja huomenna perjantaina vielä verikokeisiin. Maanantaina olin gynekologin vastaanotolla hakemassa lähetteen genetiikan erikoislääkärille, tiistaina fysioterapeutin hoidossa jumiutuneen selkäni kanssa ja tänään oli vuorossa onkologi ja sytostaattihoidon vaihto.

Menin puolisoni kanssa onkologin vastaanotolle ja hän vaihtoi doketakseli-sytostaatin abraxane-sytostaattiin saamieni allergisten reaktioiden takia. Syklofosfamidi-sytostaatti jatkuu edelleen. Hoidon rytmi muuttuu samalla. Menenkin jo huomisaamuna verikokeisiin. Tapaan onkologin uudestaan maanantaina, jolloin hän tarkistaa, että veriarvoni ovat kunnossa. Hänen pitää vielä myös saada joku erikoislupa hoidon vaihtoon. Minulla on myös vielä prosessi kesken vakuutusyhtiön kanssa. Sairaalasta lähetettiin ilmoitus hoidon vaihdosta vakuutusyhtiöön iltapäivällä ja minua kehotettiin soittamaan ja varmistamaan, että asia on kunnossa myöhemmin tänään. Soitettuani vakuutusyhtiöön sain vastauksen, ettei lähetetty ilmoitus kelpaa, vaan sairaalan on täytettävä joku heidän kaavakkeensa!? Asiaa hoitanut henkilö sairaalassa oli jo lähtenyt kotiin, joten huomenna kun menen verikokeisiin minun on mentävä hoitamaan asiaa uudestaan onkologin sihteerin kanssa. Jos koko tämä byrokratia ja paperisota saadaan valmiiksi, minun pitäisi saada kolmas sytostaattiannos tiistaiaamuna. Hoidon rytmi muuttuu siksi, että onkologi haluaa olla itse paikalla tiistaina, kun saan seuraavan hoidon.

Selkä on onneksi vähän parempi ja pystyn jo kävelemään suht koht suorassa. Onneksi, sillä eilen tunsin itseni häkkieläimeksi, kun en pystynyt lähtemään edes kävelylle. Nyt pitää tankata kunnon tukeva terveysillallinen, jotta jaksan huomenna mennä ravinnotta verikokeisiin.