Sain vihdoinkin tänään leikkausajan. Se on tasan viikon päästä keskiviikkona 6.5. iltapäivällä. Menen jo aamulla sairaalaan, koska aamulla tehdään vielä joku tutkimus ennen leikkausta. Alustavan arvion mukaan olen ainakin ensi viikon sairaalassa. Minulla on siis vielä viikko aikaa valmistautua.

Kirjoitin jo aiemminkin, että syöpädiagnoosin myötä on ilmestynyt monenlaisia avuntarjoajia. Yksi oudoimmista oli eilinen puhelinkeskustelu puolalaisen miehen kanssa, joka antaa täällä jonkinlaista magneettihoitoa.  Heti puhelun aluksi hän ilmoitti, ettei usko minulla olevan syöpää, koska lääkärit haluavat kaikkien kasvainten näyttävän syövältä, jotta pääsevät silpomaan ihmisten kehoja! Minun kohdallani hän uskoo minulla olevan lepra-bakteerin ja rintaani on ehkä asettunut ameeba Afrikassa asuessani! Näin mielenkiintoisia diagnooseja en ole kuullutkaan sitten Tansaniasta palattuani! No en varannut häneltä vastaanottoaikaa. En myöskään ala syödä sienivalmistetta, joka kuulemma nostaa vastustuskykyä solunsalpaajahoitoja varten. Minulla ei ole mitään luontaistuotteita vastaan, mutta sellaisten henkilöiden hoitoon en lähde, jotka eivät tee yhteistyötä koululääketieteen kanssa. Huomaan, että avuntarjoajien kanssa on pidettävä pää kylmänä.