Olin tänään gastroenterologin vastaanotolla. Mahalaukun ja paksusuolen tähystyksissä ei löytynyt mitään poikkeavaa. En tiedä, olenko iloinen uutisesta, sillä nyt tutkimukset jatkuvat. Olen niin väsynyt näihin jatkuviin tutkimuksiin ja lääkärikäynteihin! Seuraavaksi minun pitää viedä ulostenäytteitä. Sitä varten pitää taas olla neljä päivää ottamatta rautatabletteja ja syömättä rauta- ja C-vitamiinipitoisia ruokia. Olin ajatellut käydä laboratoriossa vain kerran eli verikokeissa ja viemässä ulostenäytteet samalla, mutta dieetin ja rautakiellon vuoksi minun on mentävä ensin verikokeisiin vielä tällä viikolla ja viedä ulostenäytteet ensi viikolla dieetin jälkeen, jotta saan kaikki tulokset, kun minulla on onkologi 9.7. ja hematologi sekä gastroenterologi 10.7. Toivon hartaasti, että veren rautavarastot ovat edes vähän täyttyneet, jotta pääsisin Suomeen kesälomalle. Hematologin suunnittelema seuraava tutkimus olisi luuydinpunktio ja gastroenterologi suunnittelee kamerakapselin nielemistä, jossa näkyisi ohutsuolen tilanne. Hän haluaisi poissulkea mahdollisuuden, että Tansaniassa asuessani minulla ollut ameeba piileskelisi ohutsuolessa. Alan jo uskoa mitä tahansa, kun se tuberkuloosikin löytyi vasta vuosien jälkeen! Toisaalta minulla on välillä sellainen olo, että koska olen yksityispuolella hoidossa, nämä tutkimukset ja lääkärikäynnit ovat silkkaa rahastusta.

Pikavisiitti Palmassa viime viikolla teki tosi hyvää! Kuten Valencian reissulla viime kuussakin nukun meren äärellä paremmin ja minulla on vähemmän kipuja. En tiedä, onko se psykologista vai mitä. Mieheni hoiti asioita, tapasimme sukulaisia ja ystäviä, nautimme kävelylenkeistä meren rannalla, uinnista ja pääsimme myös veneilemään sekä snorklaamaan ja ihailemaan kaloja mieheni serkun perheen kanssa. Minulla on edelleen vierotusoireita, kun en enää voi juosta polven nivelrikon takia. Yritän siis nauttia joogasta, sauvakävelystä ja pyöräilystä. Huomenna meille tulee toistakymmentä mieheni entistä työtoveria lounaalle ja tarjolla on gazpachoa eli kylmää vihanneskeittoa ja tietenkin paellaa. Perjantaina menen verikokeisiin ja minulla on aika paikalliseen Kelaan hoitamaan EU-sairaanhoitokorttiasiaa, joka ei netissä onnistunut. Ensi viikollakin meillä on paellabileet tiedossa jälleen yli 20 sukulaiselle, koska mieheni vanhempi Australiassa asuva poika on täällä lomalla ja vietämme hänen tervetuliaisjuhliaan. Joku teki juuri maalin, koska mieheni huutaa alakerrassa...